Historia 

PAPISTO

v. 1800 oli kolme pappia, kirkkoherra, kappalainen -
    virka lakkautettiin taloudellisista syistä
v. 1958 ja pitäjänapulaisen virka lakkautettiin taloudellisista syistä
v. 1859.

1800-luvulla papiston palkka koostui suureksi osaksi luonnontuotteista:

52 tynnyriä 15 kappaa ruista

32 tynnyriä 25 kappaa ohraa

32 leiviskää voita

1 131 mk rahaa

Virka-asunto ja siihen liittyvät pellot

Kirkkoherroja on ollut 15 vuosina 1809-1980 välisenä aikana

KIRKKOHERRAT 1778 ->

1. Achrenius Anders s. 1745 ja k. 1810
   Toimi kirkkoherrana vuosina 1778-1810, julkaisi
   v. 1790 virsikirjan " Halullisten sieluin hangelliset laulut keskinäiseksi ylösrakennukseksi uskossa ja kristillisyydessä näillä viimeisillä
   lopun ajoilla."

     2. Höckert Josef s. 1788 ja k. 1833
        Toimi kirkkoherrana vuosina 1812-1833, kappalaisena 
        vuosina 1796-1812 ja pitäjänapulaisena vuosina 1789-1796.


    3. Sevonius Karl Bemjamin s. 1784 ja k. 1886
        Toimi kirkkoherrana vuosina 1835-1843, kappalaisena
        vuosina 1833-1835 ja pitäjänapulaisena vuosina 1823-1826.

3. Bäckman Anders Magnus s. 1784 ja k. 1886
   Toimi kirkkoherrana vuosina 1845-1852
   
   
4. Alm Samuel Anders s. 1790 ja k. 1873
   Toimi kirkkoherrana vuosina 1853-1856
   
   
5. Rancken Fredrik Wilhelm s. 1805 ja k. 1879
   Toimi kirkkoherrana vuosina 1858-1879, hän oli virkavapaalla
   sairauden vuoksi viimeisen vuosikymmenen.
   
   
6. Almark Nils Johan s. 1836 ja k. 1920
   Toimi kirkkoherrana vuosina 1881-1887, kappalaisena vuosina
   1873-1881 - elvytti lähetystoiminnan ja pyhäkoulutoiminnan
   sekä edisti evankelisuuden yleistymistä ja antoi voimakkaan
   panoksen koululaitoksien kehittämiseen.
   
   
7. Lindell Berndt Gustafs s. 1857 ja k. 1902
   Toimi kirkkoherrana vuosina 1888-1896
   
   
8. Borg Johannes s.1857 ja k. 1908
   Toimi kirkkoherrana vuosina 1897-1908
   - herätti uudelleen pyhäkoulutoiminnan
   v. 1900 - toimi lyhyen ajan.
   
   
9. Pyhälä Juha s.1865 ja k. 1919
   Toimi kirkkoherrana vuosina 1910-1919,
   kappalaisena vuosina 1899-1910
   
   
10. Tienari Matti s. 1874 ja k 1960
    Toimi kirkkoherrana vuosina 1920-1950
    
    
11. Karvonen Ilmari s. 1893 ja k. 1967
    Toimi kirkkoherrana vuosina 1951-1958
    
    
12. Lammi Väinö s. 1907 ja k. 1966
    Toimi kirkkoherrana vuosina 1959-1966,
    kappalaisena vuosina 1944-1950
    
    
13. Mattila Veikko s.1915
    Toimi kirkkoherrana vuosina 1967-1974
    
    
14. Salo Reino s. 1935
    Toimi kirkkoherrana vuosina 1975-1994
    
    
15. Timo Kähkönen s. 1950
    Kirkkoherra 1995 -

Pyhäkoulu toiminta jatkui v. 1919 ja diakoniatyö aloitti
toimintansa v. 1903

Nousiaisissa asuneita Suomen piispoja;

- Piispa Rudolphus k. 1178

- Piispa Folkvinus k. n. 1198

- Piispa Tuomas v. 1120-1245 -> saanut luvan siirtyä pois
Nousiaisista, luvan myönsi Paavi Gregorius IV 23.1.1229

 

Nousiaisten kirkossa tehdyt korjaukset 1800 - 1970 välisenä aikana;

v. 1800

- kirkon penkit, valaisimia, ikkunoita ja koriste aiheita jouduttiin korjailemaan

v. 1811

- eri säätyiselle naisväelle ei tahtonut riittää tilaa ja kuoriin tehtiin
morsiuspenkki sekä sotilaiden lehteristä etummaiset penkit varattiin
maksavien vuokrattaviksi. Varaamalla sai lehterin muita penkkejä
esim. talollisten tyttärille ja miniöille paikat.

v. 1847-1849

- ikkuna-aukkoja laajennettiin ja vaihdettiin avattaviksi

- kuorin päätyikkunan sulkeminen ja paikalle tuotiin uusi alttaritaulu,
  Blackstadiuksen maalaama Ylösnousemus -> taulu siirrettiin

v. 1848

- seurakunta päätti rakentaa naisille oman lehterin sakariston oven
yläpuolelle

v. 1871

- Muinaistieteellinen yhdistys kävi Nousiaisten kirkossa katsomassa
huonokuntoista Pyhän Henrikin muistomerkkiä, sarkofagia.
Yhdistys uhkasi viedä sarkofagin Turun Tuomiokirkkoon.

v. 1873

- Sakaristoon ostettiin ensimmäinen kamina

v. 1878

- seurakunta korjasi sarkofagin, Pyhän Henrikin muistomerkin

v. 1881

- Kirkkoherra Almark lupasi 1000 mk avustaa, jos kirkkosaliin ostetaan kaksi
  kaminaa

v. 1885

- ostettiin uudet urut 12-äänikertaiset, herra Zachariassenin tehtaalta
  Uudestakaupungista

v. 1898

- Arkkitehti J. Stenbäck esitti kirkkokokoukselle että Pyhän Henrikin
muistomerkki siirretään kirkon etelä seinälle rakennettavaan uuteen kuoriin.

- Ikkunat palautettiin alkuperäiseen muotoon, suippokaarisiksi ja
aukkojen reunakoristeita vähennettiin.

- Alttarille pystytettiin uusi kaareva kaide, urkukaappi maalattiin,
penkit uusittiin ja sivulaivoihin rakennettiin uudet parvet

- Lisättiin gotiikan mukaisia koristeaiheita -> osa näistä koristeaiheista
poistettiin v. 1936 restauroinnissa -> kokonaan ne poistettiin
v. 1969 korjauksissa

v. 1936

- pilarien vanhojen kalkkimaalausten paljastaminen ja entisöinti

- tiilet jätettiin näkösälle kuoriosassa

- Blackstadiuksen alttaritaulu siirrettiin Pyhän Henrikin kuoriin ja
tilalle ripustettiin 1500-luvulta peräisin puinen krusifiksi

- sähkövalot asennettiin

v. 1969- 1970

- lattiat päällystettiin uudella materialla

- parvet poistettiin

- alttarin yläpuolinen ikkuna avattiin näkösälle

- Stenbäckin suunnittelema kaareva alttarikehä poistettiin ja
korvattiin pelkistetyllä kaiteilla

- seinien tiilikoristelut tuotiin esiin

Tapuli on rakennettu v. 1759-1760

- ovia ja laudoituksia uusittiin vuosien varrella

v. 1892

Punamultainen tapuli maalattiin valkoiseksi

Lähde: Nousiaistenhistoria I kirjoittanut Aulis Oja ja II kirjoittanut Ulla Heino